Yksittäinen mittaus ei näytä koko rakennuksen tilannetta
Taloyhtiön huoneistojen lämpötilat voivat poiketa toisistaan. Jos säätö aloitetaan vain yhden palautteen tai yksittäisen mittaushetken perusteella, lähtötilanne jää helposti vajaaksi.
Useista huoneistoista kerätty lämpötilatieto näyttää rakennuksen lämpöjakauman ja sen vaihtelun pidemmällä aikavälillä. Näin säätötarve voidaan arvioida todellisen tilanteen perusteella.
Lämpötiladata tukee säätöä kolmessa vaiheessa
Ennen säätöä data kertoo lähtötilanteen ja auttaa tunnistamaan huoneistojen väliset erot. Säätöjen aikana voidaan seurata, muuttuuko lämpöjakauma haluttuun suuntaan. Jälkeenpäin historiatiedosta nähdään, miten tehty toimenpide vaikutti.
Mittaus ei tee lämmönsäätöä automaattisesti eikä korvaa LVI-ammattilaisen arviota. Se antaa arvioinnille yhtenäisen havaintopohjan.
- Lähtötilanne: missä huoneistoissa lämpötila poikkeaa muista?
- Seuranta: miten lämpötilat käyttäytyvät eri vuorokaudenajoissa ja säätilanteissa?
- Varmennus: näkyykö tehdyn säädön vaikutus mittaushistoriassa?
Etäluenta vähentää asuntokäynteihin perustuvaa mittaustyötä
Ilman etäluettavia antureita kattavan lämpötilakuvan kerääminen voi vaatia toistuvia käyntejä huoneistoissa. Etäluettavat huoneanturit tuovat lämpötilatiedon seurantaan ilman erillistä mittauskierrosta jokaista tarkastelua varten.
Ratkaisun laajuus määritetään kohteen mukaan. Ennen toteutusta sovitaan, mistä huoneistoista tai tiloista tietoa tarvitaan, kuinka pitkään sitä seurataan ja kuka käyttää tietoa säätöpäätöksissä.
Rajaa seurannan tavoite ennen anturien valintaa
Hyvä lähtökysymys on, mitä taloyhtiö haluaa selvittää. Onko ongelmana huoneistojen epätasainen lämpötila, tarve varmentaa säätöjen vaikutus vai jatkuvan lämpötilaseurannan järjestäminen?
Kun tavoite, seurattavat tilat ja käyttötapa ovat selvillä, voidaan arvioida anturien määrä, tiedonsiirto ja tarvittava palvelu ilman ylimitoitettua ratkaisua.
Tarkista alkuperäiset tiedot